Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi uudenvuodenpuheessaan Suomen linjaksi aktiivisen vakauspolitiikan erityisesti lähialueilla. Presidentti Niinistö korosti Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä:

”Olemme molemmat sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi. Olisi loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.”

Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat vastikään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän yhteiskirjoituksen maidmme suurimmissa päivälehdissä. Myös pääministereiden kirjoituksen keskeinen sanoma oli vakauden merkityksen kotostaminen. ”Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.”

Jostain syystä erityisesti kokoomuslaisilla ja naapurissa moderaateilla on vaikeuksia sekä kuullun että luetun ymmärtämisessä. Olen yksistään viimeisen vuoden aikana ollut kymmenissä tilaisuuksissa ja kokouksissa, joissa aina joku – yleensä kokoomuslainen tai moderaatti – nousee ylös ja spekuloi Suomen ja Ruotsin natolinjanmuutoksella. Spekulointi on systemaattista ja tarkoitushakuista.

Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Suomen kanta ole muuttunut aiemmasta. Ruotsi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Ruotsin kanta ole muuttunut aiemmasta.

Suomen sosialidemokraattien kanta on hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Ruotsin sosialidemokraattien kanta on sekin hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Viimeksi tämän sanoi hyvin yksiselitteisesti puolustusministeri Peter Hultqvist (s.) vierailullaan Suomessa viime viikolla. Aiemmin loppusyksystä olen kuullut saman linjauksen suoraan pääministeri Stefan Löfveniltä ja muutama viikko sitten puhemies Urban Ahlinin tapaamisessa. Käsityksemme keskinäisen turvallisuusyhteistyön tiiviistämisestä ja pysymisestä sotilasliittojen ulkopuolella on yhteinen.

Kokoomus sai jo toisen kerran hallitusohjelmaan natoselvityslinjauksen, joka on tehty vain ja ainoastaan siksi, että natomyönteinen Kokoomus saa jatkaa hämmentämistä asian ympärillä. Hämmentäminen aiheuttaa tietysti hämmennystä. Hämmentävää on myös se, ettei kokoomus tue kokoomuslaisen presidentin natolinjaa. Tätä tärkeämmäksi tulee muiden vastuullisten toimijoiden vakaa linja.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, Sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja sen naapurustossa on huolestuttava. SDP haluaa purkaa jännitteitä monenkeskisellä yhteistyöllä, ei lisätä niitä äkkinäisillä toimilla. Sosialidemokraatit tukevat vakauttavaa toimintalinjaa. Turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty yhdessä, yhdessä myös kansan kanssa. Voimassaoleva linjauksemme sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on selkeä ja yhä toimiva, eikä jatkuva asian ympärillä tapahtuva hämmentäminen palvele ketään.