Faktat tiskiin työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta

Yksi meilläkin jatkuvasti esiin nouseva, erityisesti Kokoomuksen, RKP:n ja Juhana Vartiaisen keppihevosista on lisätä talouskasvua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta poistamalla.

Kun meidänkin vaalikamppailussa yksi jos toinen on esittänyt ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista, on nyt hyvä lyödä faktat pöytään ja jatkaa keskustelua niiden pohjalta. Minun ja sosialidemokraattien johtopäätös on tässäkin asiassa, ettei naapurin tekemiä virheitä kannata toistaa vaan niistä kannattaa ottaa opiksi.

Naapurimaassa Ruotsissa poistettiin vuonna 2008 EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevalta työvoimalta saatavuusharkinta. Nyt naapureilla alkaa olla dataa ja tutkimustuloksia, joista selviää, mihin uudistus Ruotsissa johti.

Laajan tehdyn tutkimuksen päätulos oli se, että seuraukset ovat olleet suurelta osin muita kuin lähdettiin hakemaan:

1) Tulijoita on ollut melko vähän.

2) Korkeasti koulutetut eivät jää Ruotsiin kovin pitkäksi aikaa.

3) Työtekijöiden muutto on kohdistunut ylitarjonta-aloille (suoritustason matalapalkka-alat) eikä työvoimapula-aloille, kuten oli tarkoitus.

Koko Malmö Institute for Studies of Migration, Diversity and Welfare (MIM), Malmö University tekmään laajaan tutkimukseen löydät tästä http://dspace.mah.se/bitstream/handle/2043/17818/Current%20Themes%2015%20muep.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Johdin keväällä 2011 hallitusneuvotteluissa maahanmuuttopoliittista ryhmää ja pidin työperäisen maahanmuuton osalta kiinni kahdestaa aiasta: 1) että Suomi säilyttää työperäisessä maahanmuutossa saatavuusharkinnan ja 2) että seuraamme Ruotsin kokemuksia asiassa, ennenkuin arvioimme asiaa uudelleen. Molemmat kirjaukset osottautuivat viisaiksi ja kestäviksi.