Keihäänheittäjä Seppo Räty sanoi aikanaan, että Saksa on p*ska maa. Siitä nousi kamala häly. Minunkin tekisi mieli kirjoittaa, että syntyi p*ska hallitus, mutta en kirjoita, vaan yritän kertoa miksi en innostu uuden porvarihallituksen linjasta.

Kun pääminsteri Juha Sipilä (kesk) hallitustunnustelujen päätteeksi ilmoitti perustavansa hallituksen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kanssa, oli asia selvä – porvarihallitusta ja oikeistolaista politiikkaa pukkaa. Keskustan kenttä, piiripuheenjohtajat ja suomalaiset yleisemminkin (60 %) vastasivat kyselyissä ennen vaaleja kannattavansa punamultayhteistyötä. Sipilä valitsi siis varta vasten porvarilinjan ja kun hallitusohjelma eilen julkaistiin, ei asiasta jäänyt mitään epäselvää.

Etukäteen mainostettu lyhyt ja strateginen hallitusohjelma paisui liitteineen yli 70 -sivuiseksi pumakaksi, josta löytyy ”vähän uutta, jotain vanhaa, paljon sysimustaa ja jotain lainattua”.

1. Leikkaukset ja lisäleikkauksilla uhkaileminen
Se on selvää, että olemme tilanteessa, jossa tulot eivät riitä menoihin ja jotain on tehtävä. Mutta hallitus valitsi kovien leikkausesitystensä lisäksi vielä uhkailla lisäleikkauksilla, jos työmarkkinajärjestöt eivät tee niinkuin hallitus käskee. Erityisen vastenmielistä oli, että sekä Sipilä, Stubb että tuleva opetusministeri Grahn-Laasonen ennen vaaleja hurskastelivat ettei koulutuksesta voi leikata – ja leikkasivat yli puoli miljardia. Mistäköhän syntyy käsitys, ettei poliitikkojen sanaan voi luottaa?

2. Laajamittainen yksityistäminen
Raha seuraa potilasta, palvelualoite ja palvelusetelit, palvelusetelit, palvelusetelit. Asiaan vihkiytymättömille nämä kuulostavat hienoilta herkuilta, joita mielellään kannatetaan. Tosiasiassa ne ovat miljardiluokan siirto yhteisistä palveluista yksityiselle terveys- ja sosiaalibisnekselle.

3. Hurskastelu hyväosaisten talkoista
Ehkä julkeinta eilisessä hallitusohjelman julkistuksessa oli se, että Juha Sipilä ääni väristen peräänkuulutti hyväosaisia, kirkkoa ja yritysjohtajia mukaan talkoisiin – ja kun kahlasin hallitsohjelman läpi löytääkseni missä näihin talkoisiin voisi osallistua, en löytänyt meille hyväosaisille mitään. Paitsi veroalennuksia. Eli niille, jotka tarvitsevat tukea ja palveluita, tehdään pakolla leikkaukset ja me jotka pärjäämme hyvin, voimme olla talkoissa mukana jotenkin jos siltä tuntuu.

4. Kolmikannan romutus
Ei Suomi ole hyvän säänsä tai keskeisen sijaintinsa ansiosta noussut yhdeksi maailman kärkivaltioista. Olemme pienenä kansakuntana kyenneet aiempina vuosikymmeninä yhdistämään voimamme, rakentaneet sopimisen kulttuuriin perustuvan toimintatavan ja ottaneet koko kansakunnan kapasiteetin mahdollisimman hyvin käyttöön. No mitäs sitä tällaista menestystarinaa jatkamaan – uusi hallitus näyttää nyt sopimusyhteiskunnalle röyhkeästi keskisormea. Ja uhkailee samalla, että jos ette tee niinkuin käskemme, itkette ja teette.

5. Kansallismielinen sisäänpäinkääntyminen
Rautaa rajalle, rahaa sisäiseen turvallisuuteen ja puolustusvoimille, mutta sorry ei lapsille, sairaille, opiskelijoille tai tulevaisuudelle. Peukku alas myös kehitysyhteistyölle ja rauhanturvaamiselle. Eikä edes Pohjoismaita saatu mainittua 70-sivuisessa hallitusohjelmapumakassa. Ja vielä kun Timo Soini EU- ja globaalipolitiikkavastaisella retoriikalla edustaa Suomea ja suomalaisia maailmalla, niin a vot!

Eli kevyet mullat porvarihallitukselta pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.