Tänään Hiroshima-päivänä muistamme atomipommien uhreja ja muistutamme ydinaseriisunnan tärkeydestä. Hiroshima-päivän muistotilaisuuksia järjestetään eri puolella Suomea ja maailmaa. Ajatuksemme ovat tänään tietysti erityisesti niiden ihmisten kohtaloissa, jotka omalla hengellään tai rakkaidensa menetyksen muodossa ovat joutuneet tämän ihmiskunnan järjettömän sodankäynnin uhreiksi. Me muistamme heitä ja jatkamme työtä, ettei Hiroshiman ja Nagasakin tapaisia ihmisten, eläinten ja luonnon massatuhoamisia maailmassa enää tapahtuisi.
Vuoden 1945 jälkeen atomipommeja on kehitelty eteenpäin ja ne ovat koko ajan laukaisuvalmiudessa. Nämä ydinaseet ovat tuhat kertaa tehokkaampia ja tappavampia kun atomipommit aikanaan. Tutkijat arvioivat maailmassa olevan edelleen noin 15 000 ydinasetta, kun vuonna 1945 niitä oli kaksi. Yhdysvallat ja Venäjä omistavat 93 prosenttia maailman ydinaseista ja käyttävät suuria summia niiden päivittämiseen. Tänä päivänä ydinpommiräjähdys tietäisi koko sivilisaation tuhoa.
Jännitteet ja epävarmuus maailmassa ovat viime aikoina kiistatta kasvaneet. USA:n hallintoa voi kuvata vähintäänkin epävakaaksi ja America first politiikalla on vääjäämättä monenlaisia negatiivisia vaikutuksia. Krimin tilanne pitää jännitettä yllä myös lähialueellamme, eikä sille on nopeita ratkaisuja näköpiirissä. Olemme viime vuosina nähneet aivan uudenlaisia terrorismin muotoja joka puolella maailmaa, myös Euroopassa ja Pohjoismaissa. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, 60 miljoonan ihmisen pakolaiskriisin ratkaiseminen, nälkä, sodat ja vaino, edellyttävät maailmanlaajuista yhteistoimintaa ja aktiivista ratkaisujen etsimistä kansainvälisessä monenkeskisestä yhteistyössä ja yhteistyöjärjestöissä.
Mutta on tapahtunut myös paljon hyvää. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat tänään meidän kanssamme kokoontuneet rauhanaatteen äärelle. Miljoonat ihmiset ovat liittyneet ydinaseiden kieltosopimusta ajavaan aloitteeseen. Ydinaseiden vastainen työ sai Nobelin rauhanpalkinnon ja viime viikkoon mennessä nyt jo 60 maata on allekirjoittanut ydinaseiden kieltosopimuksen. ICAN Kansalaisjärjestön valtavan tärkeän ja vaikuttavan työn ansiosta ydinasekeskustelun painopiste on siirtynyt megatonneista ja rakettien kantomatkojen pituuksista ydinaseiden inhimillisiin vaikutuksiin ja ympäristövaikutuksiin.
Suomella on kaikki mahdolliset intressit yrittää vaikuttaa siihen, ettei maailmassa olisi ydinaseita. Ydinaseet uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Maailman 15 000 ydinkärjen tuhovoima riittää moninkertaisesti maapallon tekemiseksi elinkelvottamaksi. Ydinaseet eivät ole sodankäynnin vaan kansanmurhan välineitä.
Yli 120 maan YK:ssa käynnistämä neuvotteluprosessi on johtanut ydinaseiden täyskieltosopimuksen hyväksymiseen ja sopimuksen avaamisen allekirjoituksille. Euroopan Unionin liittoutumattomat maat Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta ja Ruotsi olivat prosessissa alusta alkaen mukana. Sanon suoraan, että Suomen poissaolo tästä joukosta on erittäin valitettavaa ja maan ulkopoliittiselta johdolta harkitsematonta. Suomen tulisi hyväksyä ydinaseet kieltävä sopimus ja osaltansa se allekirjoittaa. Olemalla mukana ydinaseiden täyskieltoon tähtäävässä prosessissa Suomi tekisi myös selväksi, ettei se laske turvallisuuttaan kenenkään ydinaseiden varaan.
Ylin valtiojohto ei ole kyennyt esittämään mitään kestäviä perusteluita sille, miksi Suomi jättäytyi pois pyrkimyksistä edistää ydinaseiden täyskieltoa. Ylipäätään kaikki viime aikoina esiintyneet aseidenkalistelupuheet ja sotilaallisen voiman painottaminen synnyttää aivan väärän käsityksen siitä, mihin Suomen ulko– ja turvallisuuspolitiikka aidosti perustuu ja miksi se on ollut niin menestyksellistä. Rauhantahtoinen, yhteistyöhön perustuva ulkopolitiikka on jatkossakin turvallisuutemme paras tae.
Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta käsitteli ydinaseiden kieltosopimuprosessia ja Suomen hallituksen valitsemaa sivustakatsojan linjaa nyt kesäkuussa ja totesi, ettei asia Suomen osalta ole loppuunkäsitelty.
Eduskunnan ulkoasiainaliokunta arvioi yksimielisesti, että nyt aikaansaatu uusi kansainvälinen sopimusjärjestelmä saattaa jatkossa vaikuttaa siihen, että järjestelmä alkaisi hiljalleen muokata myös sellaisten valtioiden odotuksia, valintoja ja mahdollisuuksia, jotka ovat päättäneet jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua muihin keskeisiin sektorin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä. Ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaan yhteistyö Ruotsin kanssa ydinasekysymyksissä tukisi osaltaan Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistamista. Ulkoasiainvaliokunta myös edellyttää maan hallitukselta säännöllistä raportointia ydinasekieltosopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemisestä. Toivon, että aktiiviset kansalaisjärjestöt ja kansalaiset yhtyvät tähän vaatimukseen.
Bästa åhörare
Finland har alla tänkbara orsaker i världen att främja nedrustning, arbeta för totalförbud av kärnvapen och för att främja fred, såväl i våra närområden som globalt. Tillsammans med de övriga nordiska länderna kan vi göra mycket inom fredsförmedlingen och främjandet av demokratin, mänskliga rättigheter och jämlikhet.
Ikväll hoppas jag att vi sprider hoppets och solidaritetens budskap. Mänskligheten har hopp endast om vi kan känna empati för varandra, om vi kan känna medlidande med dem som upplevt grymheter och om vi vill agera för att förhindra upprepandet av galenskaper och orättvisor.
Hyvät kuulijat
Täällä on tänään myös paljon nuoria ihmisiä. Teille minulla on aivan erityinen sanoma. Samana päivänä kun itse olin ottamassa askeleen lapsuudesta aikuisuuteen, 18-vuotispäivänäni huhtikuussa 1986 tapahtui jotain aivan kamalaa – lähialueellamme Tsernobylissä tapahtui tuhoisa ydinonnettomuus, joka järkytti laajasti ja aiheutti monenlaista tuhoa tappaen ihmisiä, eläimiä ja luontoa laajalla alueella. Se järkytti myös minun nuoren mieleni ja hetken tuntui, että musertuisin sen surun, tuskan ja raivon alle, jota tunsin niiden ihmisten puolesta, jotka kuolivat, menettivät rakkaansa tai sairastuivat vakavasti. Se järkyttävä kokemus ajoi minut kuitenkin toimimaan; rauhanmarsseille, demokratiaa edistämään, ympäristöstä kiinnostumaan ja yhteisiä asioita hoitamaan. Ymmärsin ja uskoin – ja uskon yhä – ettei ydinaseiden maailma ole vääjäämätön, vaan ihmisten rakentama ja että ihmiset voivat sen myös muuttaa. Hyvät ihmiset, hyvät nuoret ihmiset; tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, me voimme siihen yhdessä vaikuttaa ja yhteinen tavoitteemme ydinaseettomasta maailmasta on todellakin tavoittelemisen arvoinen.
Dear friends of Peace
Secretary general for UN, Mr Antonio Guterres delivered a speech today at the memorial
ceremony in Hiroshima. He´s message was clear: nuclear weapons
pose a threat to our very existence, nuclear disarmament therefore
remains our priority.
Mr Guterres said (I guote):
”World leaders must return to dialogue and diplomacy, to a common path
towards the total elimination of nuclear weapons and a safer and more
secure world for all.
This is the background for my new initiative on disarmament. My
disarmament agenda, Securing Our Common Future, released in May, seeks
to strengthen disarmament as a practical tool that enhances
international peace and security.
It cannot replace governments’ responsibilities; but it seeks to
foster dialogue, create space for new ideas and find common ground.
While its focus is on all weapons, it recognizes that nuclear weapons
pose a threat to our very existence. Nuclear disarmament therefore
remains our priority.”
Hyvät kuulijat
Ihmiskunnalla on toivoa vain jos me kykenemme tuntemaan empatiaa toisiamme kohtaan, myötäelämään muiden kokemia kauheuksia ja tunnemme velvollisuutta toimia estääksemme tällaisten kauheuksien toistumisen.
Kiitos jokaiselle teille tänne tulleille, jokainen teko rauhan puolesta on tärkeä. Valtava kiitos kaikille rauhantyötä meillä ja muualla tekeville ihmisille ja järjestöille; te annatte meille toivoa ja te annatte meille voimaa. Kiitos. Tack. Thank You.