Muistatko vielä, miksi pitkään työn alla ollutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lähdettiin tekemään? Terveyserojen haluttiin kaventaa, hoitoonpääsyä erityisesti perusterveydenhuoltoon haluttiin helpottaa ja kustannusten kasvua haluttiin hillitä.

Kun nyt katsomme, mihin asiantuntijat arvioivat maan hallituksen valitseman mallin johtavan, huomaamme, että uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista on luovuttu. Yleinen asiantuntija-arvio on, että hallituksen valitsema malli kasvattaa kustannuksia ja lisää entisestään eriarvoisuutta hoitoon pääsyssä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Moni suomalainen muistaa vielä sote-uudistuksen dramaattisen käännekohdan, kun pääministeri Juha Sipilä marssi tv-kameroiden eteen ja ilmoitti menevänsä presidentin puheille jos sotesta ei saataisi hallituksessa sopua aikaan. Samana iltana ja seuraavana yönä kolme hallituspuolueen puheenjohtajaa Juha Sipilä (Kesk), Timo Soini (PerS/Sin) ja Alexander Stubb (Kok) tekivät poliittisen sopimuksen, jossa Kokoomus sai läpi tavoitteensa avata sosiaali- ja terveyspalvelut markkinoille ja Keskusta saisi perustaa Suomeen uuden hallinnon tason, maakuntahallinnon.

Moni ihmettele ihan aiheellisesti mihin julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden parantuminen unohtui. Käynnissä on kamppailu sekä maakuntien poliittisesta vallasta, että rahasta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy miljardiluokan taloudelliset intressit yksityisillä hoivamarkkinoilla. Suurin osa meillä toimivista isoista hoivayrityksistä on ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa. Vallalla on myös pidempään ollut kehitys, jossa suuret yritykset systemaattisesti ostavat pienemmät toimijat heti kun ne alkavat menestyä. Kolmannen sektorin toimijoiden osuus kokonaisuudesta on melko pieni. Vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon lisäksi markkinat yrittävät nyt tosissaan päästä myös erikoissairaanhoitoon tekemään entistä suurempia voittoja.

Tutkijat toisensa perään ovat voineet osoittaa, että yksityisten hoivayritysten bisnes ja tulos syntyy kahta kautta; riskisijoitus-yrityskaupoilla sekä hoivasta/henkilökunnasta/laadusta tinkimällä. Näistä ja monista muista syistä pidänkin tärkeänä, että myös eettisiä näkökulmia pohditaan kun sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuista päätetään.

Julkisten palveluiden yhtiöittäminen ja markkinalogiikan mukaan toimiminen tulisi muuttamaan koko hyvinvointivaltion perustan. On vaarana, että sosiaali- ja tervespalveluista tulee pelkkää bisnestä, jota ei ohjaa sosiaali- ja terveyspoliittiset, kaikkia kansalaisia koskevat tavoitteet, vaan voiton tavoittelu.

Maarit Feldt-Ranta
Kansanedustaja (SDP)

Kirjoitus Munuais- ja maksaliiton Elinehto -lehdessä