Kylmää. Se, että 700 000 suomalaista ajattelee, että muualta – afrikasta – tulevat ihmiset ovat älyllisesti vähempilahjaisia kuin eurooppalaiset. Tämä on totta, Taloustutkimus tutki suomalaisten mielipiteet elokuussa ja ne raportoitiin Suomen Kuvalehdessä.

Kylmää. Uutisissa kerrottiin eilen, että turvapaikanhakijoita majoitetaan telttoihin. Syyskuussa. Suomessa.

Kylmää. Seisoin Leppävaaran Sellossa pari viikkoa sitten keskustelemassa ihmisten kanssa. Ainoat nuoret jotka pysähtyivät keskustelemaan latasivat täyslaidallisen – heidän viestinsä oli ”ottakaa vähemmän pakolaisia”. Ulkoisesti päätellen näillä pojilla oli kaikki hyvin; siistit vaatteet, koulunkäynti kesken ja kaveriporukka kasassa – silti heiltä ei näyttänyt löytyvän hitustakaan ymmärrystä tai hyvää tahtoa auttaa hädänalaisia kanssaihmisiä.

Kylmää myös se, että moni poliitikko ja osa puolueista sanoo, että ”elintasopakolaisia vastaan pitää suojautua”. Kun seuraa uutisointia Syyrian pakolaisten kamppailusta tai salakuljettajien kourissa Eurooppaan kuolleista ihmisistä, en voi välttyä ajatukselta, että kyseessä on taistelu ihmisyyden olemassaolosta – ei elintalopakolaisuudesta.

Käsi ylös jokainen äiti, isä, mummu, pappa, ihminen, joka ei yrittäisi pelastaa lastansa tai lapsenlastaan varmalta kuolemalta, hävitykseltä, toivottomuudelta tai kärsimykseltä. Jokainen joka on avanut silmänsä näkee median välityksellä ne kauheudet – tappamiset, raiskaukset, seivästykset, joita eri puolilla maailmaa nyt tapahtuu – sitä helvettiä nämä Suomeen ja muihin turvallisiin maihin pyrkivät ihmiset pakenevat. On jokaiselle hyvä harjoitus miettiä mitä minä ja minun perheeni tekisi sellaisessa tilanteessa. Kykyä asettua muiden asemaan kutsutaan empatiaksi – sille on nyt Euroopassa kysyntää.