Meneillään olevien hallitusneuvotteluiden ja niihin osallistuvien poliitikkojen sukupuolijakauma, lähinnä naispuolisten neuvottelijoiden määrän vähyys, on herättänyt paljon keskustelua. En itse halua, että minut lajitellaan sukupuoleni mukaan ja haluan aina, että tehtäviin valitaan paras ja sopivin ihminen, sukupuolesta viis. Silti ymmärrän ja tiedostan sen tosiseikan, että jos puntit ovat tasa-arvomielessä jotakuinkin tasan, syntyy parempia tuloksia, siksikin tasa-arvoon on syytä pyrkiä.
Faktat puhukoon puolestaan.
Fakta 1 Pohjoismainen hyvinvointimalli
Ei ole sattumaa, että Suomi ja muut pohjoismaat vuosi toisensa jälkeen voittaa lähes kaikki yhteiskunnalliset mittaukset, joissa mitataan inhimillistä kehitystä, onnellisuutta, koulutusmenestystä, hyvinvointia tai osaamista ja kilpailukykyä. Pohjoismaissa vallitseva suuri luottamuksen ilmapiiri ja vähäiset yhteiskunnalliset ristiriidat luovat vakautta ja myös hyvän yhteistyöilmapiirin. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, jossa kaikki pyritään pitämään samassa veneessä, on mahdollistanut sen, että pieni 25 miljoonan asukaan maantieteellisesti kaukainen maailmankolkka on pystynyt pärjäämään osaamisessa väkirikkaampien alueiden kanssa. Mutta ennen kaikkea – Pohjoismaissa naisten ja miesten taa-arvoerot ovat maailman pienimpiä – on ollut suurta viisautta ottaa koko väestön, ei vain miesten, potentiaali käyttöön.
Pakko kuitenkin huomauttaa, että Pohjolan naiset ovat toisiin maailman naisiin verrattuna tasa-arvoisempia, mutteivat tasa-arvoisia. Pohjolan naisten euro vaihtelee 80 sentistä 90 sentiin. Suomen naisten euro on 83 senttiä. Vanhempainvapaista miehet käyttävät Suomessa alle 5 prosenttia, Ruotissa lähes 20 prosenttia. Naiset ovat edelleen pohjolassa yliedustettuina pienipalkkaisissa ammateissa, mutta yliedustettuina korkeakouluissa. Pohjolan naisilla on hyvä edustus välitason johtajatasolla, mutta erittäin huono huipputasolla sekä toimitusjohtajien, että hallitustehtävien osalta. Poliittisella puolella naisten osuus on kaikissa pohjoismaissa yli 40 prosenttia, mutta puoluejohtajia on edelleen vähän. Esimerkiksi Ruotsissa nainen ei koskaan ole ollut puhemies tai pääministeri.
Fakta 2 Tositulokset yritysmaailmasta
Onko naisten määrällä yritysten johdossa tai politiikassa sitten merkitystä ja minkälaista?
Norja on ensimmäisenä maana maailmassa säätänyt naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa; nyt 10 vuotta myöhemmin meillä alkaa olla tietoa oliko siitä jotain muutakin kuin tasa-arvollista hyötyä. Suomalainen Noora Hirvelä on tutkinut Norjan kehitystä ja pro gradu tutkielmassaan päätynyt tulokseen, että naisten määrä hallituksessa vaikuttaa positiivisesti yrityksen kannattavuuteen. Tutkimuksen tulokset jakautuvat kolmeen eri toimialaluokkaan, joista kahdessa löytyi positiivinen yhteys naisten määrän ja yrityksen kannattavuuden välillä. Teollisuuden sekä informaatioteknologian ja talouden toimialaluokissa kertoimet olivat positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Ainoastaan tavaroiden ja palveluiden toimalaluokassa naisten määrällä hallituksissa ei ollut merkitsevää yhteyttä yrityksen kannattavuuteen. Tulokset ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että monimuotoisuus tuo monipuolista tietämystä sekä uudenlaisia näkökulmia ja lisää yrityksen luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.
Pörssiyhtiöiden naiskiintiöt ovat pian totta myös muissa pohjoismaissa ja Euroopassa laajemminkin. EU-parlamentti hyväksyi reilu vuosi sitten esityksen, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttia pitäisi olla naisia vuoteen 2020 mennessä. Uudet säännöt koskevat suurempia yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä. Asia vaatii vielä jäsenmaiden omat päätökset, mitkä tullevat meilläkin tehtäviksi nyt alkavan uuden vaalikauden aikana.
Fakta 3 Läpimurrot politiikassa
Ei ole sattumaa, että suuret, naisia ja perheitä koskettavat isot hyvinvointiuudistukset kuten kansaneläkejärjestelmä, päivähoito, lapsilisät ja terveydenhoito luotiin ja kehittyivät huikein harppauksin juuri niinä vuosikymmeninä kun naiset joukoittain tulivat valtaan Suomessa ja muissa pohjoismaissa.
Fakta 4 Sukupuolikiintiöiden vaikutukset luottamustehtävien jakautumiseen
Suomessa ja muissa pohjoismaissa on viimeisen vuosikymmenen aikana vakiintunut käytäntö, että ainakin valtioneuvoston jäsenistä noin puolet on naisia. Käsite ”varannan damernas” – joka toinen on naisten – alkaa olla vakiintunut laajasti pohjolassa. Ilman kiintiöintiä kehitys olisi ollut hidasta, ehkä yhtä hidasta kuin palkkatasa-arvon kehittyminen; siinä olemme nykytahdilla maalissa 50 vuoden kuluttua.
Uskon, että tasa-arvokehitykseen tulee ainakin meillä Suomessa nyt hitaamman kehityksen jakso. Epävirallisena kansallisena tavoitteena oli kevään eduskuntavaaleissa saada valittua eduskuntaan 100 naista ja 100 miestä. Valituksi tuli 83 naista. Ihan hyvä, voisi joku sanoa. Mutta kun katsomme eri puolueiden valituksi tulleiden kansanedustajien sukupuolijakaumaa, huomaamme, että niissä puolueissa jotka nyt näyttävät nousevan ylimpään valtaan miehet jylläävät.
Naisvaltaisin ryhmä on sosialidemokraatit, jonka jäsenistä 62 % on naisia, hyvänä kakkosena tulee KD ja kolmantena Vasemmistoliitto, jossa paikat jakaantuvat tasan naisten ja miesten kesken. Vihreissä ja kokoomuksessa kansanedustajanaisia on 46 % mutta sitten tuleekin tiputus. Perussuomalaisissa naisia on kansanedustajista vain 32 %, RKP:ssa niinikään ja pahnanpohjimmaisena tulee kaikella todennäköisyydellä pääministeripuolue Keskusta, jonka eduskuntaryhmässä naisten osuus jää alle 30 prosenttiin.
Miten tämä tuore vaalitulos tulee näkymään tasa-arvoasioiden edistymisenä tai naisten aseman paranemisena Suomessa lähivuosina jää nähtäväksi, mutta etukäteen en valoisasta luonteestani huolimatta uskalla juurikaan muuta kuin pelätä, että edessämme on monin tavoin kovin konservatiivinen kausi tässäkin mielessä.
Sukupuoli ei politiikassa, yrityselämässä tai yhteiskunnassa ylipäätään voi olla määräävä tekijä, mutta faktoja ei myöskään kannata sivuttaa. Parhaita tuloksia näyttää syntyvän, kun sukupuolet ovat jotakuinkin tasapuolisesti edustettuna. Ihan järkeenkäypää, eikä yhtään kummallista. Kummallista on oikeastaan vain se, että sitä pitää niin kovasti todistella. Ja ettei asia oikein näytä edistyvän suosiolla, luulisi että tulokset puhuisivat puolestaan.