Helsingin Sanomat uutisoi tänään näyttävästi, että veronmaksajille voi tulla soteuudistuksesta satojen miljoonien eurojen lisälasku. Asiantuntijoita huolestuttava lisälasku voi syntyä monestakin syystä. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on koko soteuudistuksen eduskuntakäsittelyn ajan keskittynyt tarkkailemaan, yhdessä laajan asiantuntijavoimin kanssa, juuri soteuudistukseen liittyviä riskejä. Valiokuntien lausunnot ja mietinnöt ovat usein pitkiä ja joskus myös vaikeaselkoisia. Olenkin siksi koonnut tähän muutaman megaluokan pääriskin, jotka on hyvä panna muistiin ja jotka kaikkien itseään kunnioittavien päättäjien kannattaa lukea läpi ja sisäistää, ennen kuin painaa vihreää valoa hallituksen nykyisille sotemallille. Sotehan on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnassa ja menee sen jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja mikäli se vielä sen jälkeen on ”elossa” koko eduskunnan lopullisesti päätettäväksi. Sillävälin itse kukin voi siis maistella ja pohtia alla olevia riskiarvioita, jotka pohjautuvat useiden kymmenien asiantuntijatahojen näkemyksiin. Ja muuten myös tarkastusvaliokunnan yksimieliseen arvioon. 

SOTEUUDISTUKSEN HINTALAPPUA EI TIEDÄ KUKAAN, MUTTA KAIKKI TIETÄVÄT, ETTEI SÄÄSTÖJÄ TULE, VAAN PÄINVASTOIN LUVASSA ON MERKITTÄVIÄ LISÄMENOJA. JA NE MAKSAA VERONMAKSAJA, POTILAAT JA ASIAKKAAT.

”Valiokunta kiinnittää huomiota muutosvaiheen kustannuksista esitettyjen arvioiden suureen epävarmuuteen sekä arvioiden suureen vaihteluun. Mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella vuoteen 2029 mennessä tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen 3 miljardilla eurolla. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan uudistuksen suurimmat riskit liittyvät maakuntien rahoituksen riittävyyteen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen tilanteessa, jossa palvelujen tarve ja kysyntä kasvavat. Kokonaisuuden laajuus sekä valinnanvapausmallin vaikutukset lisäävät taloudellista epävarmuutta, mikä saattaa myöhemmin lisätä julkisen talouden menopaineita.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

UUDISTUKSESSA KOVIN PALJON ON RIPUSTETTU TIETOJÄRJESTELMIEN VARAAN. TIETOJÄRJESTELMÄT EIVÄT OLE VALMIITA, NE VIIVÄSTYVÄT JA NIIDEN YHTEENSOVITTAMISEN JA TOIMIMATTOMUUTEEN LIITTYY SUURIA RISKEJÄ.

”Tietojärjestelmillä on kriittinen merkitys uudistuksen onnistumisessa. Tarkastusvaliokunta on kymmenen viime vuoden aikana käsitellyt useasti viranomaisten sähköisiä tietojärjestelmiä ja niiden kehittämisessä sekä käytössä ilmenneitä ongelmia. Lausunnossaan TrVL 2/2017 vp valiokunta on todennut aiempaan kokemukseensa perustuen, että valiokunta suhtautuu epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Lisäriskinä valiokunta näkee edelleen keväällä 2017 antamansa lausunnon mukaisesti ICT-ratkaisujen toteutukseen tarvittavien kustannusten hallinnan.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

SOTEUUDISTUKSESSA AVATAAN UUSIA PORSAANREIKIÄ HARMAALLE TALOUDELLE JA VERONKIERROLLE. 

”Valiokunta pitää veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ennaltaehkäisyä tärkeänä. Valiokunta pitää perusteltuna, että valinnanvapausuudistuksen oltua useamman vuoden voimassa arvioidaan sidonnaisuusilmoitusten toimivuutta sekä tarvetta laajentaa ilmoitukset koskemaan kaikkia yrityksiä.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

HALLITUS EI OLE EDES VAIVAUTUNUT SELVITTÄMÄÄN MINKÄLAINEN KORVAUSVELVOLLISUUS VALTIOLLE BISNES-SOTEN MYÖTÄ MAHDOLLISESTI SYNTYY. ON ILMEISTÄ, ETTÄ MEILLÄ JATKOSSA AIKAA JA RAHAA KULUU YHTEISKUNNAN JA YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN VÄLISIIN OIKEUDENKÄYNTEIHIN JA VAHINGONKORVAUSVAATIMUKSIIN.

”Hallituksen esitykseen ei sisälly riskiarvioita mahdollisen korvausvelvollisuuden syntymisestä tilanteessa, jossa valinnanvapauslainsäädäntöä myöhemmin muutettaisiin. Valiokunnan valtiovarainministeriöltä ja sosiaali- ja terveysministeriöltä saamien selvitysten mukaan merkittävää riskiä korvausvelvollisuuden syntymisestä yksityisille koti- tai ulkomaisille yrityksille ei olisi. Tässä keskeisiä perusteluita ovat sote-palveluiden ei-kaupallinen luonne ja se, ettei yhtiöittämispakkoa enää uudessa lakiesityksessä ole, sekä se, että HE:n 16/2018 vp mukaan maakunnilla on vahva ohjaus ja päätösvalta suhteessa yksityisiin palveluntuottajiin. Mahdollisuutta vahingonkorvauskanteisiin ei kuitenkaan voida poissulkea. Mahdollisiin kanteisiin vastaaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, vaikka lopullinen ratkaisu olisikin valtiolle myönteinen. Asiantuntijakuulemisessa kävi myös ilmi, ettei asiaa oltu lain valmisteluvaiheessa selvitetty. Valiokunta toteaa, että uudistuksen taloudellisia riskejä olisi tullut huolellisemmin pohtia myös mahdollisesti Suomen valtiota vastaan nostettavien kanteiden ja niihin vastaamiseen liittyvien kustannusten näkökulmasta jo lain valmisteluvaiheessa.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

ON AIVAN SELVÄÄ, ETTÄ KUSTANNUKSET KASVAVAT JA ETTÄ HALLITUS ON ARVIOINUT KUSTANNUSTEN KASVUN PAHASTI ALAKANTTIIN. 

”Henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Tämän vuoksi palkkaharmonisointi tulee merkittävästi vaikuttamaan uudistuksen kustannuksiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa ei kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista kyennyt täsmentämään. Hallituksen esityksessä (HE 15/2017 vp) esitetty arvio 75—700 miljoonaa euroa näyttäisi kuitenkin asiantuntijoiden mukaan ylittyvän.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

SOTEUUDISTUS ON HYPPY TUNTEMATTOMAAN. 

”Valiokunta toteaa, että lakiesityksessä ei ole esitetty kokonaisarviointia uudistuksen vaikutuksista. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että vaikutusarviointiin tulisi lisätä skenaariolaskelmia tai muita taloudellisia arvioita tyydyttämättömän palveluntarpeen korjaamisen ja parantuvan saatavuuden myötä yksityisesti rahoitetulta puolelta siirtyvien potilaiden vaikutuksista kokonaiskustannuksiin.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

HALLITUS TIETÄÄ, ETTÄ SEN ESITTÄMÄT LASKELMAT OVAT HATARALLA POHJALLA. SURKEAA ON MYÖS SE, ETTÄ HALLITUS YRITTÄÄ PAKOTTAA EDUSKUNNAN HYVÄKSYMÄÄN UUDISTUKSEN ILMAN ETTÄ EDUSKUNTA TIETÄÄ MITKÄ UUDISTUKSEN SEURAUMUKSET TULEVAT OLEMAAN.

”Kevään 2018 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä hallitus julkaisi kannanoton maakunta- ja sote-uudistuksesta. Hallituksen kannanotossa todetaan, että uudistuksen muutoskustannuksia tarkastellaan vuoden 2018 aikana muun muassa osana koetalousarvion laadintaa. Uutta euromääräistä arviota uudistuksen tiedossa olevien muutostarpeiden kustannuksista ei kuitenkaan ole esitetty eduskunnalle, mitä valiokunta pitää puutteena. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sote-palveluiden rahoituksen riittävyys varmistetaan.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018

SUOMEN NYKYINEN TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ ON VERRATTAIN TEHOKAS JA TULOKSELLINEN JA MUIHIN POHJOISMAIHIN VERRATTUNA SUORASTAAN HALPA. MUTTA MITÄPÄ SIITÄ. 

”OECD julkaisee joka toinen vuosi Health at a Glance  -terveysraportin, jossa vertaillaan yhteensä 34 maan terveydenhuollon resursseja ja laatua, palveluiden saavutettavuutta, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja. Viimeisin raportti on julkaistu marraskuussa 2017. OECD:n tilastojen mukaan terveydenhuollon laatu on Suomessa tasoltaan keskimääräistä tarkasteltaessa hoitoon pääsyä (esimerkiksi aika päivinä lähetteen kirjoittamisesta leikkausajankohtaan). Vuonna 2016 terveydenhuollon kustannukset Suomessa olivat OECD:n maiden keskitasoa, mutta alemmat kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. (OECD (2017), Health at a Glance 2017: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/health_glance-2017-en). Vaikka Suomi on pärjännyt hyvin terveydenhuollon kansainvälisissä vertailuissa, tämä ei tarkoita sitä, etteikö tuottavuutta voitaisi edelleen parantaa.” Eduskunnan tarkastusvaliokunta 31.5.2018