Hyvät vapun juhlijat, bästa första maj publik
Vasta pidettyjen vaalien alla julkisessa keskustelussa sai ehkä eniten huomiota ja näkyvyyttä puolueiden ja asiantuntijoiden esitykset miljardileikkauksiksi. Kuka esitti kolmen, kuka neljän ja kuka kuuden miljardin leikkauksia. Monia tavallisia suomalaisia varmasti kylmäsi. Summat kuulostivat tähtitieteellisen suurilta ja keskustelu kulki niin isoissa makrotalouden asioissa; eläkeläisten, lapsiperheiden ja tavallisten työssäkäyvien suomalaisten arjen tarpeet, toiveet, odotukset, ehkä huoletkin, tuntuivat monista jäävän tämän makrotalouskeskustelun jalkoihin.
Yksi tämän pitkään jatkuneen laskusuhdanteen ja siitä seuraavien miljardileikkausten osalta tärkein kysymys, joka tulisi esittää, on: kuka tai ketkä joutuvat tämän laman maksumiehiksi? Ovatko ne tavalliset suomalaiset eläkeläiset ja palkansaajat, jotka eivät millään tavalla ole syyllisiä tähän taloustaantumaan? Tähän johtopäätökseen saattaa päätyä, jos kuuntelee esimerkiksi kokoomusta – heidän reseptinsä tässä tilanteessa on heikentää työttömien etuuksia, leikata palkoista, jäädyttää eläkeindeksit ja rahoittaa suurituloisten veroalennukset sosiaaliturvaa leikkaamalla.
Hyvät kuulijat,
Meidän sosialidemokraatten arvopohjaan ei kuulu ajattelu, että kaikkien on oltava yhteiskunnan säästötalkoissa mukana tasaisesti, vaan että verot ja muut velvoitteet asetetaan maksukyvyn mukaisesti. Jonkun täytyy nyt muistuttaa, että on satoja tuhansia sellaisia suomalaisia, jotka eivät kerta kaikkiaan voi enää tinkiä mistään. On monia pienituloisia eläkeläisiä tai pienipalkkaisia yksinhuoltajia tai muuten talouden kanssa kamppailevia, joille pienikin lovi toimeentuloon tai yllättävä menoerä voi tehdä arjesta ahdistavan helvetin. Osa suomalaisista joutuu tekemään kipeitä valintoja – jääkö minun lapseni ainoaksi luokallaan, jolla ei ole polkupyörää tai riittääköhän isoäidin pieni eläke varmasti myös lääkkeisiin kun sähkön hinta nousi. Onko työttömällä kuun lopussa vielä sen verran kukkaronpohjalla, että rahat riittävät uimahallikäyntiin tai bussimatkaan kylille. Mitä tehdään kädestä suuhun elävässä perheessä kun pesukone hajoaa? Tätä lamaa ei todellakaan voi laittaa näiden ihmisten maksettavaksi.
On oikeudenmukaista, että ne joille eniten on annettu, kantavat myös siinä suhteessa vastuunsa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpidosta ja tulevasta kehityksestä. Nyt ei ole ahneuden aika. Nyt on kohtuuden ja solidaarisen vastuunkannon aika. Tämä on mielestäni hyvä sanoa tänäkin vappuna painokkaasti ääneen, kun kabineteissa hierotaan tulevan hallituksen veropolitiikkaa ja pohditaan myös megaleikkausten kohdistamista.
Hyvät ihmiset,
Hyväosaiset pärjäävät kyllä vaikka vähän vaikeampanakin aikana, mutta meidän, jotka teemme työtä heikompiosaisten tilanteen parantamiseksi on huolehdittava siitä, että erityisesti vaikeinakin aikoina hyvinvointivaltio on riittävän vahva ja sitä tarvitsevien ihmisten tukena. Hyvinvointivaltiota tarvitsevat eniten ne, joilla ei ole turvanaan opitio-ohjelmia tai rahalla ostettuja terveydenhuollon ohituskaistoja.
Tyhjällä ja velkaisella valtion kassalla on mahdotonta huolehtia riittävän vahvasta hyvinvointivaltiosta, sen palveluista ja ihmisistä; siksi kaikkien vastuullisten toimijoidenkin tulee nyt keskittyä miettimään, miten valtion kassassa ammottava aukko täytetään. Se tapahtuu synnyttämällä uusia työpaikkoja ja investointeja. Työpaikat ja uusi kasvu ei synny tyhjästä. Siihen tarvitaan paitsi koko kansakunnan yhteisiä pyrkimyksiä, luottamuksen ilmapiiriä ja sopimista.
Oikeudenmukaisuusvaatimuksen lisäksi hallitusneuvottelukabineteissa on syytä puhua vahvasti sopimusyhteiskunnan puolesta.
Hyvät kuulijat,
Elämme tänään harvinaisen tärkeää aikaa nimenomaan vapun perimmäisen sanoman kannalta. Suomalaisen työn puolustajia tarvitaan tänään ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Moni suomalainen elää tällä hetkellä suuressa epävarmuudessa. Ajatelkaa, meitä suomalaisia on vain reilut viisi miljoonaa ja joukossamme on lähes puoli miljoonaa ihmistä, jotka ovat joko kokonaan tai osittain ilman työtä. Näiden ihmisten lisäksi meillä on myös suuri joukko työntekijöitä, jotka ovat lomautus- tai irtisanomisuhan alla.
Työttömyyden ja työn pirstaloitumisen lisäksi epävarmuutta työmarkkinoille ovat luoneet niin sanotut nollatyösopimukset ja pakkoyrittäjyys. Työntekijän oman elämän hallinnalta murenee pohja pois, jos töihin kutsutaan tarvittaessa ja irtisanomissuojaa ei käytännössä ole. Esimerkiksi perheen perustaminen ja oman asunnon hankinta käyvät liki mahdottomiksi, jos toimeentulosta vallitsee pysyvä epävarmuus. Suomalaiset päättäjät ovat työtätekevälle kansalle velkaa sen, että suurtyöttömyyden poistamiseksi tehdään kaikki mahdollinen ja epävarmuutta työelämässä vähennetään. Kaikkien voimavarat tarvitaan käyttöön – jokaisella työkykyisellä ja -haluisella on oikeus työhön.
Hyvät kuulijat
Työväenliike on perusteiltaan rauhan liike. Vappuna on perusteltua puhua myös sodan ja rauhan kysymyksistä. Olin vain muutama kuukausi sitten oman nuorimman lapseni sotilasvalatilaisuudessa. 800 nuorta miestä ja naista lupasi kunniansa ja omantuntonsa nimissä puolustaa maataan kaikissa olosuhteissa. Sitä vakuutusta kuunnellessa sydäntä kylmäsi, kun ajattelin niitä toisia äitejä vain reilun 1000 kilometrin päässä, joiden pojat todella joutuivat sen lupauksen varmasti yllättäen ja kovin nuorina lunastamaan.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jo runsaan vuoden huolestuttanut kaikkia kansalaisia Euroopassa. Venäjän tekemä Krimin alueen liittäminen Venäjään ja siitä seurannut epävarmuus on huolestuttanut meitä kaikkia. Ihmisuhreista alueella ja aselevonkin rikkomisesta on Itä- Ukrainassa raportoitu.
Tilanne Ukrainassa on heijastunut myös muualle Eurooppaan. Sotaharjoitusten määrä ja tiheys on kasvanut. Ylipäätään kaiken sotilaallisen toiminnan aktiviteetti on tihentynyt Euroopassa. Tämä koskee myös Naton toimintaa.
Tilanne Pohjoisen Euroopan alueella on edelleen kuitenkin vakaa. Suomen turvallisuuteen ei kohdistu uhkaa, mutta on selvää, että kiristyvä kansainvälinen jännitys heijastuu myös lähialueillemme. Suomi on vuosikymmenten ajan osannut toimia maltillisesti ja vakaasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa; se on ollut suurta viisautta. Turvallisuutemme rakentuu kokonaisuutena monipuolisen vaikuttamisen ja varautumisen varaan.
Vastuu Suomen turvallisuudesta on kaikille suomalaisille yhteinen, mutta erityistä vastuuta puheistaan ja toimistaan tulee tuntea niiden, jotka ovat vastuullisissa tehtävissä; sotilasliittointoilu, ulkopoliittisen veneen keikutus tai turha spekulointi suuntaan tai toiseen ei ole Suomen etu. Tämäkin on hyvä sanoa nyt ääneen, ei vähiten siksi, että hallitusneuvotteluissa on syytä tehdä kauaskantoisia, suomalaisten turvallisuutta lisääviä, ei vähentäviä linjauksia.
Hyvät vapun juhlijat
Lopuksi. Vaikka meillä on vaikeuksia ja moni suomalainen elää huonommassa tilanteessa, kuin mitä heille toivoisimme, on meidän myös muistettava, että Suomi on monella tavalla maailman hienoin maa ja yksi maailman johtavista kansakunnista. Ei ole sattumaa, että juuri Suomi ja muut Pohjoismaat vuodesta toiseen ovat kärjessä kun mitataan eri kansakuntien pärjäämistä koulutuksessa, tasa-arvossa, kilpailukyvyssä tai vaikka onnellisuudessa. Selkein tätä huikeaa yhteiskunnallista menestystä selittävä tekijä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, jossa pyrimme pitämään koko kansakunnan samassa veneessä. Arvojärjestyksemme, että jokainen on yhtä arvokas ihmisenä, ettei lompakon paksuus, sukunimi, ulkonäkö, sukupuoli tai esimerkiksi vanhempien asema saa vaikuttaa ihmisarvoosi tai mahdollisuuksiisi saada hoivaa, koulutusta tai turvaa on kaunis ja sykähdyttävä. Se on itse asiassa huikea saavutus ja sillä arvovalinnalla meidän pieni, pohjoinen, paikoin karukin maa ja kansa on nostettu valtioiden eturiviin. Siinä jos missä on aihetta juhlaan, hyvät vapun juhlijat!