Varoituksia ei anneta huvin vuoksi ja kaikkien on niitä noudatettava

Viikolla keskustelu kävi kirjaimellisesti kuumana sen jälkeen kun Keskustan ex-kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi sosiaalisessa mediassa nuotiokuvan, joka oli otettu alueella, jolla oli voimassa metsäpalovaroitukset ja avotulentekokielto. Kärnään kohdistunut kritiikki oli kovaa ja häntä syytettiin vastuuttomasta käytöksestä. Kärnä itse torjui kritiikin vetoamalla maalaisjärkeen ja omaan harkintakykyynsä. Myös viranomaiset osallistuivat keskusteluun ja ilmaisivat huolensa varoitusten ja rajoitusten noudattamatta jättämisestä ja muistuttivat, että viranomaisvaroitukset perustuvat aina huolelliseen tilannearviointiin. 

Suomen palopäällystöliitto painotti, että metsät ovat nyt monin paikoin ympäri maata räjähdysherkässä tilassa. Liitto myös muistutti, että palo saattaa kyteä ja kehittyä jopa useita päiviä maan alla nuotion sammuttamisen jälkeen. Viranomaisten viesti oli selkeä ja ytimekäs; varoituksia ei anneta huvin vuoksi ja kaikkien on niitä noudatettava.

Tänä kesänä olemme saaneet seurata järkyttäviä maastopaloja sekä lähialueillamme että muualla Euroopassa. Kreikasta lähetetyt TV-kuvat ovat olleet shokeeraavaa katsottavaa; kokonaiset kylät ovat muutamassa hetkessä palaneet poroiksi. Lähes sata ihmistä on kuollut paloissa ja vielä useampi on kadoksissa, moni heistä lapsia. Palaneiden ja kadonneiden lasten vanhemmat ja isovanhemmat itkevät murtuneena rakkaidensa menetystä TV-kameroiden edessä.

Myös naapurimme Ruotsi on liekeissä. Kuluva kesä on Ruotsissa lämpimin 260 vuoteen ja kuivuus on ennennäkemätöntä. Ruotsissa on samanaikaisesti käynnissä kymmeniä isoja maastopaloja. Suuri osa maastopaloista on niin suuria, ettei niitä saada sammumaan ja viranomaiset työskentelevätkin täysillä saadakseen palot edes rajattua ja niiden leviäminen estettyä. Noin 25 000 hehtaaria maata ja metsää on tulessa. Ruotsin apuna palojen sammuttamisessa on kahdeksan eurooppalaisen valtion pelastuskalustoa ja -ammattilaisia. Ruotsin hallitus on pitänyt kriisikokouksia, mutta aika vähän on tehtävissä, kun onnettomuus on jo tapahtunut. 

Västmanlandissa vuonna 2014 tapahtuneen suurpaloon jälkeen maan silloinen hallitus teetti laajan selvityksen, jonka tavoitteena oli estää vastaavanlaisten isoa tuhoa tekevien palojen leviäminen Ruotsissa. Selvitys osoitti, että pelastuslaitoksen resursseja oltiin pidemmältä ajalta vähennetty liian alhaiselle tasolle, että kriisivalmius on kaikenkaikkiaan heikolla tasolla ja ettei aiemmista kriiseistä ole otettu opiksi. Ruotsissa on nyt käynnissä paitsi laajat maastopalojen sammutusoperaatiot, myös kuuma keskustelu valtion kyvystä suojella kansalaisiaan kriisiolosuhteissa – tai oikeastaan siitä, ettei tällaista kykyä Ruotsissa tällä hetkellä ole. 

Kaiken tämän valossa on helppoa ymmärtää, että myös suomalaiset ovat vihaisia ja viranomaiset huolissaan jos ja kun viranomaisten vaaratiedoituksia ei noudateta. Ja että julkisuuden henkilöt vielä rehvastelevat sääntörikkomuksillaan. Onneksi suurimmalla osalla suomalaisista on sekä tervettä maalaisjärkeä että kunnioitusta palo- ja pelastusviranomaisia ja vapaapalokuntalaisia kohtaan ja ohjeita noudatetaan hyvin. Suomi on turvallinen siksi, että meillä on ammattitaitoisia miehiä ja naisia, jotka laittavat itsensä ja ammattitaitonsa peliin joka päivä. Turvallinen Suomi edellyttää myös, että me kaikki noudatamme yhteisiä pelisääntöjä ja harkiten annettuja ohjeita, jotka perustuvat parhaaseen mahdolliseen asiantuntijosaamiseen ja faktaan. Besservisseröidä voi jollain muulla, muttei yhteisellä turvallisuudellemme. 

* * *

I veckan gick det bokstavligen hett till då centerns fd. riksdagsledamot Mikko Kärnä publicerade i sociala medier ett foto på en brasa han hade tänt i naturen på ett område  som lydde under förbud att tända eld på grund av risk för skogsbrand. Kritiken mot Kärnä var hård och han anklagades för ansvarslöst beteende. Kärnä avvisade kritiken och hänvisade till sin kapacitet att använda sunt bondförnuft. Även myndigheterna yttrade sin oro över att givna varningar och förbud inte efterföljs och påminde att myndighetsvarningar alltid baserar sig på noggrann lägesanalys. Finlands brandbefälsförbund betonade att skogarna på flera håll i landet är i exploationsartad läge. Brandbefälsförbundet påminde också att branden kan utvecklats under jorden och flamma till även flera dagar efter att själva brasan blivit släkt. Varningar ges inte på skoj. 

I sommar har vi fått följa med fruktansvärda skogs- och naturbränder både i våra närområden som lite längre borta. TV-bilderna från Grekland är skakande; hela byar har på några stunder brunnit till aska. Närmare hundra människor har dött och många fler försvunnit, bland dem många barn. Gråtande föräldrar och far- och morföräldrar är förtvivlade. Skakande. 

Också Sverige står i lågor. Sommaren i Sverige bedöms vara den varmaste på över 260 år och torkan är extrem. Sverige lider av många och stora skogsbränder. Flera av bränderna är så stora att de inte går att släcka och myndigheterna gör sitt yttersta för att ens få bränderna begränsade. Omkring 25 000 hektar mark brinner och åtta europeiska länder deltar i släckningsarbetet. Regeringen kallade till ett krismöte, men det är mycket lite regeringen kan göra när olyckan har redan skett. Efter den stora branden i Västmanland 2014 tillsatte den dåvarande regeringen en utredning med syfte att förhindra en upprepning av stora bränder i framtiden. Den utredningen visar att svensk räddningstjänst har nedrustats under lång tid, att krisberedskapen är undermålig och att lärdomar från tidigare kriser inte har tagits tillvara. I Sverige pågår nu, vid sidan av en massiv släcknings- och räddningsoperation, en diskussion om statens kapacitet att trygga svenskarnas säkerhet i krissituationer – eller snarare bristen på en sådan beredskap i dagens Sverige. 

Mot ljuset av allt det ovan skrivna, är det lätt att förstå, att folk här hemma är förbannade och räddningsmyndigheterna oroliga över nonchalansen vad som gäller följandet av givna myndighetsvarningar. Lyckligtvis har största delen av finländare både sunt bondförnuft och respekt över säkerhets- och räddningsmyndigheter samt för de frivilliga som t.ex. i brandkårer runt om i landet ställer upp för att säkerställa vår allas trygghet. Ett tryggt Finland skapas av fina män och kvinnor som är redo att sätta sig själv och sin yrkeskunskap på spel då det gäller. Men ett tryggt Finland förutsätter också att vi alla andra är villiga och noggranna med att följa regler och anvisningar som baserar sig på bästa tänkbara kunskap och fakta. Och det vill vi visst! 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *