Pohjoismainen sopimusyhteiskunta on saavuttanut hyviä tuloksia niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Toimivat, järjestäytyneet työmarkkinat ovat yksi pohjoismaisen mallin keskeinen tekijä. Pohjoismaisen mallin menestys on pohjautunut tuotannollisesti tehokkaisiin, järjestäytyneisiin työmarkkinoihin, joilla on suhteellisen tasaiset valtasuhteet. Koordinoitu palkanmuodostus on varmistanut maltillisen palkkakehityksen ja elinkeinoelämän hyvän kilpailu- ja uudistumiskyvyn.

Pohjoismaisen yhteiskuntamallin menestys tunnustetaan laajasti ja sen aikaansaamia tuloksia pidetään yhteisinä. On kuitenkin syytä tunnistaa myös tulosten edellytykset; ilman keskinäiseen kunnioituksen, yhteistoimintaan ja sopimiseen perustuvaa järjestelmää malli ei voi toimia. Siksi onkin huolestuttavaa, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut irtisanovansa ison joukon keskusjärjestöjen välillä tehtyjä työehtoja koskevia sopimuksia. EK irtisanoo muun muassa yhteiset luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, irtisanomisia ja lomautuksia koskevat sopimukset, joita EK ja sen edeltäjät sekä palkansaajien keskusjärjestöt ovat vuosien varrella sopineet.

On ymmärrettävää, että työntekijäpuolella sopimusirtisanomiset on otettu vastaan pettyneinä. Työntekijät ovat juuri osana hallituksen kiky-ratkaisua tinkineet palkankorotuksistaan, julkisen sektorin työntekijät osasta lomarahoistaan ja lisäksi työntekijät ovat ottaneet kantaakseen osan työnantajien eläke- ja vakuutusmaksuista. Sopimusyhteiskunta voi toimia vain, jos kaikki sen osapuolet haluavat vaalia ja kunnioittaa sopimista.

Turvalliset työpaikat, sopimisen kulttuuri sekä oikeudenmukaiset työehdot luovat toimivat ja vakaat työmarkkinat. Kun yhteistoimintaa arvostetaan ja osaaminen nostetaan keskiöön, pystyvät yritykset uudistamaan tuotteitaan ja toimintaansa. Järjestäytyneet työmarkkinat toimivat talouden tehokkuuden moottorina ja vahvistavat kilpailukykyä.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat pohjoismaisen mallin keskeisiä toimijoita. Työelämän osapuolten todellinen yhteistyö on yhteiskuntamme arvokas voimavara. Kenelläkään ei pienessä, viennistä riippuvaisena maassa ole varaa ylenkatsoa sopimisen merkitystä.