Naapurimme Ruotsi on nyt kokeillut muutamankin vuoden sitä ”herkkua”, jota meilläkin on kohta tarjolla – nimittäin kauniilta kuullostavaa valinnanvapautta ja hoivapalvelujen avaamista yksityisille markkinoille. Tänään Ruotsin kansa sitten antoi arvosanan siitä, mitä mieltä se on yksityisten yritysten toiminnasta ruotsalaisten hoivapalveluissa ja koulutuksessa. Peräti kahdeksan kymmenestä (8/10) ruotsalaisesta ilmottaa haluavansa muuttaa yksityisten yritysten voitontekomahdollisuuksia hyvinvointi- ja koulutuspalveluissa.

Ruotsalaisten halu rajoittaa voitontekoa ei johdu siitä, että ruotsalaiset olisivat kateellisia, yritysvihamielisiä tai eivät haluaisi valinnanvapautta, vaan siitä, että monen mitta alkaa kertakaikkiaan olla täynnä. Yksityiset toimijat ovat kerta toisensa jälkeen jääneet kiinni laatutason laskemisesta palveluissa kestämättömän alas, verovälttelystä ja hyvinvointipalveluihin tarkoitettujen verovarojen valumista muualle, kuin mihin ne on tarkoitettu. Ruotsissa on myös nähty viime vuosina yksityisinä yrityksiä toimivien oppilaitosten ja hoivakotien konkursseja, joissa oppilaat ja ikäihmiset ovat jääneet tyhjän päälle; ilman koulua tai hoivakotia. Ja veronmaksaja on korjannut jäljet, kun rahat on ensin kääritty yksityisten toimijoiden taskuihin.

TNS Sifon julkistamassa tutkimuksessa tosiaan 8 kymmenestä haluaa Ruotsin hyvinvointipalveluihin uudet pelisäännöt, joissa markkinoiden ei enää annettaisi toimia vapaasti. Vain 1 kymmenestä ruotsalaisesta olisi valmis jatkamaan nykymallilla. 53% vastaajista piti voitonmahdollisuuden rajoittamista oikeana keinona puuttua epäkohtiin, 27% oli voiton tekemisen täyskiellon kannalla, 10% ei halunnut muutoksia ja 10% ei osannut ottaa kantaa.

Kansalaisten lisäksi myös elinkeinoelämä on Ruotsissa herännyt asian tiimoilta ja elinkeinoelämään tutkimuslaitoksen Ipsosksen mukaan kritiikki ulottuu laajalle. Asiansa hoitavat yritykset ja yrittäjät eivät enää suostu katsomaan sivusta monikansallisten yhtiöiden voitonmaksimointiin tähtäävää markkinanvaltausta eikä velvoitteitaan laimminlyöviä ja ihmisten hoivatarpeita väärin hyväksikäyttäviä yrittäjiä. Tuoreessa tutkimuksessa joka kolmas ruotsalainen yritysjohtaja ilmoittaa haluavansa rajoittaa voitontekemisen mahdollisuutta sellaisissa yksityisissä yrityksissä, jotka toimivat verovaroin rahoitetuilla hyvinvointipalvelumarkkinoilla.

Koska maailmaa ei voi hahmottaa vain kirjoituspöydän takaa tai valtioneuvostoon linnasta, toivon todella, että Suomen hallituksen jäsenet ja erityisesti ne valtioneuvostoon jäsenet, jotka kuukausi kuukauden jälkeen vannovat pakkoyhtiöittämisen, lisääntyvien ulkoistuksien ja yksityisten hoivamarkkinoinen kasvattamisen nimiin, selvittävät itselleen mitä naapurissa on tapahtunut. Meidän kaikkien on syytä ottaa esiin suurin mahdollinen suurennuslasi, jolla hallituksen pian tuoma ns. valinnanvapauslainsäädäntö on syytä läpivalaista. Hyvää tarkoittava naivius voi johtaa meidät tilanteeseen, josta naapurimme Ruotsi nyt yrittää päästä pois. Se ei tule olemaan helppoa, yhteiskunnan kehittämisessä kelloa on vaikea ja joskus mahdotontakin kääntää taaksepäin. Ruotsissa hoivasektorin voitontavoittelun ja siihen liittyviä epäkohtia on puitu vuosia ja ensi viikolla hallituksen selvitysmies Ilmar Reepalu tulee antamaan esityksensä siitä, miten vahinkoja voitaisiin yrittää korjata.

Meillä on vielä mahdollisuus estää vahinkojen syntyminen ja olisi vastuutonta olla ottamasta onkeensa naapuri Ruotsin kokemuksista.