Suomen on syytä herätä ja pysähtyä – eläkeläisköyhyys on tosiasia

Viime viikon synkin uutinen ei ollut, että sote on edelleen ihan sekaisin tai että maanviljelijät ovat epätoivoisia pitkään jatkuneiden helteiden aiheuttaman kuivuuden johdosta (tärkeitä ja vaikeita asioita nuokin toki!). Ei, viime viikon surullisin uutinen oli Eläketurvakeskuksen julkaisema tutkimus, joka kertoi kylmän totuuden Suomen eläkeläisköyhyydestä. Tutkimuksen mukaan joka kymmenennellä eläkeläisellä on vakavia taloudellisia vaikeuksia. Erityisesti pienituloisten eläkeläisten ja yksin asuvien eläkeläisten on vaikeaa tulla toimeen. Nämä eläkeläiset kertovat tutkimuksessa, että ovat rahapulasta johtuen joutuneet tinkimään välttämättömistä menoista, kuten terveydenhoidosta, lääkkeistä tai ruuasta. Noin puolet eläkeläisistä kertoi, että heillä on jossakin määrin vaikeuksia selvitä tavanomaisista menoista. Kolmannes eläkeläisistä kertoi, ettei heille välttämättömien menojen jälkeen jää yli yhtään rahaa.

Sairastavuuden ja toimeentulon välillä näkyy selvä yhteys. Tutkimuksen mukaan niillä eläkeläisillä, joilla on terveysongelmia ja muita korkeammat terveydenhuollon kulut, on vähemmän rahaa käyttää muihin menoihin. Sairaseläkkeellä olevien taloustilanne on tutkimuksen mukaan huonompi kuin muiden eläkeläisten. Suomessa on kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Heistä 174 000 luokitellaan pienituloisiksi, pienituloisuuden raja on yksin asuvien osalta alle 1200 euron kuukausieläke.

Eläketurvakeskuksen julkistamaan tutkimukseen on suhtauduttava vakavasti ja meidän on kansakuntana pystyttävä parempaan. Eläkeläisköyhyyden poistamisen osalta kenelläkään ei ole syytä röyhistellä rintaansa; kehitys on saanut jatkua liian pitkään, vaikka vallanpitäjät maassa ovat vaihtuneet. Keskinäiseen syyttelyyn ei ole mitään syytä – siitä ei yhdenkään eläkeläisen toimeentulo parane senttiäkään. Se, mitä sitävastoin nyt voimme yhdessä tehdä, on päättää määrätietoisesti poistaa eläkeläisköyhyys Suomesta.

Sosialidemokraatit ovat ehdottaneet, että nostaisimme ensimmäisenä niiden eläkeläisten eläkkeitä, joiden eläke tänään on alle 1400 € kuukaudessa. Pienimpien eläkkeiden korottaminen olisi vaikkuttavin tapa vähentää eläkeläisköyhyyttä. Olemme myös esittäneet, että lääkekorvauksia on tarkasteltava ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kohtuullistetaan lähemmäs muiden pohjoismaiden maksuja, jotka ovat merkittävästi alhaisempia kuin meillä.

Eläkeläisten keskuudessa sosialidemokraattien ehdotuksia on kannatettu laajasti. Mutta keskuudessamme on myös niitä, jotka suhtautuvat ehdotuksiimme kriittisesti tai jopa kielteisesti. Valitettavasti monen poliittisen toimijan mielestä eläkeläisköyhyyden poistaminen tulisi liian kalliiksi. On merkille pantavaa, että ne puolueet, jotka nyt ovat vähätelleet tai jopa ilkkuneet SDP:n esityksille korottaa pienimpiä eläkkeitä, ovat omissa ohjelmissaan esittäneet mittavia, miljardien eurojen veronalennuksia omille etupiireilleen. Omassa arvomaailmassani ja ajattelussani tämä ei mene yksiin; jos ja kun valinta tehdään inhimillisen, turvallisen vanhuuden ja veronalennusten välillä, on valinta helppo tehdä. Heikompiosaisisten pitää olla vuorossa ensin.

 

Julkaistu kolumnina Länsi-Uusimaassa