Naapurimme Ruotsin poliittisesti myrskyisässä kesässä on nyt eräänlainen hengähdystauko. Takana on kuukausia jatkunut episodi, joka kulminoitui toissapäivänä torstaina siihen, että pääministeri Stefan Löfven ilmoitti hallituksessa uudelleenorganisoimista. Poliittisen kriisin taustalla oli IT-hankkeen ulkoistamisen yhteydessä syntynyt tietovuotovaara, jonka oppositio arvioi vaarantaneet maan turvallisuuden. Oppositio uhkasi äänestää kolmen ministerin luottamuksesta ja pääministeri Löfven ratkaisi asian organisoimalla hallituksessa uudelleen niin, että infrastruktuurista ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavat ministerit saivat jättää tehtävänsä.
Nyt Ruotsissa käydään jälkipuinnissa siitä, tulisiko myös puolustusministeri Peter Hultqvistin (S) erota. Oppositiossa olevat porvaripuolueet vaativat vielä alkuviikosta yksimielisinä ja äänekkäästi Hultqvistin eroa välittömästi. Nyt äänenpainot ovat muuttuneet, eikä eroa vaadita ihan välittömästi vaan oppositio ilmoittaa palaavansa asiaan syksyllä. Oppositio myös vaatii, että Hultqvistin tulee todistaa, ettei hänellä ollut ratkaisevaa roolia IT-vuodon hoitamisessa.
Suositun ja arvostetun Peter Hultqvistin erottaminen äänestyspäätöksen syksyn valtiopäivistä ei todellakaan ole läpihuutojuttu. Vaikka oppositiopuolueet tällä viikolla ovatkin eri äänenpainoilla esiintyneet asiassa yhdessä, vaikuttaa Ruotsin politiikassa suhdanteisiin ja puolueiden päätöksiin moni muukin asia, kuin puoluejohtajien julistukset. Syntyvän yleisen mielipiteen vaikutus näkyy Ruotsin poliittisissa päätöksissä yleensä vahvasti.
Tiedotusvälineistä liberaaleiksi luokiteltavat Dagens Nyheter ja Expressen katsovat, ettei Hultqvistin erolle löydy perusteita. Samaa koulukuntaa edustaa Sundsvall Tidningen, joka arvioi pääkirjoituksessaan, että eroa vaativa porvarillinen Allianssi kaivaa vain itselleen kuoppaa. Useampi lehti raportoi ja arvioi, että sekä Keskustapuolueen että Liberaalipuolueen eduskuntaryhmissä pidetään Hultqvistin erottamispyrkimyksiä väärinä.
Myös mielipidemittaajat antavat ymmärtää, että allianssipuolueiden puheenjohtajien tulisi rauhoittua ja tyytyä pääministeri Löfvenin torstaina tekemään ratkaisuun. Sifon mukaan 51 % ruotsalaisista pitää tehtyä ratkaisua riittävänä. Novuksen mukaan jopa 45 % Keskustapuolueen kannattajista tukee Hultqvistin jatkamista hallituksessa puolustusministerinä ja Aftonbladet raportoi Inizion arvioivan, että enemmistö ruotsalaisista on Hultqvistin erottamista vastaan.
Ruotsin parlamentti on historiansa aikana äänestänyt seitsemän kertaa yksittäisen ministerin luottamuksesta, eikä mikään näistä äänestyksistä ole päätynyt ministerin erottamiseen. Tilanne on nyt toki toinen, kun Ruotsindemokraatit ovat uutena puolueena vaa’ankielen asemassa.
Kuuden viikon kuluttua, kun ruotsin parlamentti aloittaa syyskautensa olemme viisaampia. Niin tai näin, tulee Ruotsin tulevan poliittisen kulttuurin kannalta olemaan merkittävää, miten asiassa käy. Mikäli luottamusäänestys toteutuu, olisi sillä tietysti vaikutusta paitsi Löfvenin hallitukseen, myös tulevien hallitusten ja koko poliittisen järjestelmän tulevaisuuteen Ruotsissa.
Maassa, jossa on vähemmistöhallitusten perinne, voi muodostua kohtalokkaaksi ja epävakaaksi tilanne, jossa kunkin hallituksen kuka tahansa ministeri voidaan äänestää epäsuosioon vaikka taktisista syistä.
Aika moni kommentaattori Ruotsissa onkin viime päivinä todennut, ettei Peter Hultqvistin erottamispytkimyksissä ole kyse hänen syyllisyydestään tai osallisuudestaan itse it-skandaaliin, vaan pyrkimyksistä taktisista syistä heikentää Löfvenin hallitusta ja sen suosittua puolustusministeriä. Tässä maailmantilanteessa taktista pelaamista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkasta vastaavan ministerin ympärillä voisi pitää vastuuttomana ja uhkarohkeana – ja niin moni pitääkin.